Informaatioteknologia on tehnyt huiman loikan muutaman viimeisen kymmenen vuoden aikana. Voidaan puhua varsinaisesta digiloikasta, ja moni arkinen asia 
hoituukin nykyisin täysin digitaalisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset pankki- ja vakuutuspalvelut ja lisäksi vaikkapa ruokaostosten teko hoituu nykyisin täysin digitaalisesti. Moni asia, joka vielä 1980- tai 1990-luvulla vaati kulkemista paikasta toiseen ja fyysistä läsnäoloa, hoituu nykyisin digipalveluiden avulla. Millaisia kaikkia sovelluksia nykyisin sitten oikein löytyy ja millainen niiden kehitys oikein on ollut? Lue tästä artikkelista lisää, niin kerromme digiloikasta ja erinäisten sovellusten ja ohjelmistojen kehityksestä.
Ennen kaikki oli paremmin?
Joku voi muistaa ajan kun jokin tietokoneohjelma käytiin ostamassa kaupasta ja mukaansa sai ohjelmiston pahvisen paketin. Siellä oli sitten ohjemanuaali ja kyseinen ohjelmisto joko disketeillä tai hieman myöhemmin cd-levyllä. Näiltä levyiltä se sitten asennettiin omalle tietokoneelle, minkä jälkeen se oli käytettävissä. Jotkut voivat pitää tätä helppona ja yksinkertaisena aikakautena. Ei ollut salasanoja, eikä paljon mitään muutakaan. Laitettiin tietokone päälle ja alettiin hommiin. Esimerkiksi aikaiset versiot suosituista toimisto-ohjelmistoista, kuten Excel ja Word, olivat juuri tällaisia staattisia ohjelmistoja.
Kun internet alkoi yleistyä 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa, tuli muutoksia perinteisiin ohjelmistoihinkin. Esimerkiksi Office saattoi ladata tuoreimman päivityksen suoraan netistä ja asentaa sen koneelle, näin ollen kyseinen ohjelmisto pysyi ajan tasalla. Toki päivityksiä kuljeteltiin vielä disketeilläkin. Joku kaveri oli saattanut ladata tai kopioida uusimman päivityksen ja se sitten kopioitiin omalle disketille, jolta se asennettiin omalle koneelle. Tiedostojen kopioiminen ja jakaminen oli todella helppoa, mikä ei enää nykyisin tulisi kuuloonkaan näin suoraviivaisena.
Yksi ohjelmistokehityksen haara on ilman muuta pelaamisen kehitys. Pelit olivat aikoinaan samanlaisia kuin ohjelmistotkin, eli erikseen koneelle asennettavia. Niitäkin sai ostettua erityisistä pelikaupoista ja paketin kanssa sitten kuljettiin hymyssä suin kotiin asentelemaan kyseistä peliä. Kasinopelit ovat aina olleet suosittuja pelaajien keskuudessa, erityisesti blackjack, pokeri ja ruletti ovat kiehtoneet pelaajia vuosikymmenten ajan. Monia kasinopelejä myytiin kaupoissa, mutta niistä puuttui yksi oleellinen elementti, nimittäin vastapelaaja.
Nykyisin kaikki on pilvessä
Nykyisin kaikki on kuitenkin toisin. Monet ohjelmistot ja pelit myydään tai tarjotaan nykyisin vain digitaalisina kopioina. Enää ei ole kauppaa, josta ostaa jonkin ohjelmiston fyysinen kopio. Tämäkin on jäämässä kuitenkin vain pikaiseksi välivaiheeksi, sillä yhä useampi peli ja ohjelmisto on jo siirtynyt tai on siirtymässä pilvialustalle. Kaikki laskenta tehdään pilvipalvelun valtavalla palvelimella ja loppukäyttäjä käyttää kyseistä ohjelmaa tai peliä ainoastaan nettiyhteyden kautta.
Esimerkiksi juuri monet kasinopelit toimivat nykyisin netissä, eikä erityistä peliohjelmistoa tarvitse asentaa omalle koneelle. Riittää, että on nettiyhteys ja internetselain, jolla saa pelit käyntiin. Tämä on helppoa ja vaivatonta ja säästää monen hermoja kun vaikeita asennusprosesseja ei tarvitse tehdä omalle koneelle. Esimerkiksi loistokasino kokemuksia voi olla kiva kokea, kun voi pistää pelit pystyyn saman tien, ilman turhauttavia asennuksia.
Samoin on ohjelmistojen laita. Nykyisin myydään vain pääsy kyseisten ohjelmistojen palvelimille. Myytävä lopputuote voi olla vaikkapa vain koodi, jolla voi rekisteröityä käyttäjäksi. Monet ohjelmistot suosivat hinnoittelussaan kuukausimaksua, jolla taataan kassavirtaa tulevaisuuteenkin. On aina parempi, jos käyttäjä maksaa vaikkapa kolmen vuoden ajan 10 euroa kuukaudessa, kuin että käyttäjä maksaa kertamaksulla 100 euroa, jolla saa kyseisen ohjelmiston. Tämä palvelee sekä 
palveluntarjoajaa, että käyttäjää, sillä kuukausihinnoitelluissa palveluissa saa yleensä ajan tasalla olevan tuotteen, joka kehittyy kaiken aikaa.
Jäämme innolla odottamaan, mikä on ohjelmistokehityksen seuraava askel. Nopeat nettiyhteydet ovat jo jättäneet muutaman tärkeän tietokoneen ominaisuuden täysin turhaksi, joita ilman vielä 10-20 vuotta sitten ei olisi pärjätty. Enää ei tarvitse olla omassa koneessa valtavaa kovalevyä, tai kaikista eniten keskusmuistia. Suurin osa kovasta laskennasta tehdään suurilla pilvipalvelimilla, joten tärkein asia omalla koneella on ainoastaan nopea internetyhteys.
Ohjelmistokehityksen tulevaisuus – tekoäly ja automaatio eturintamassa
Seuraava suuri harppaus ohjelmistokehityksessä on jo ovella: tekoälyn ja automaation integrointi päivittäisiin ohjelmistoihin.
Tekoäly ei enää ole vain tutkimuslaitosten tai suuryritysten käyttöön rajattu teknologia, vaan se yleistyy vauhdilla myös kuluttajille suunnatuissa sovelluksissa. Esimerkiksi tekoälypohjaiset chatbotit ovat jo muuttaneet asiakaspalvelua, ja tulevaisuudessa nämä virtuaaliassistentit voivat yhä enenevissä määrin hoitaa monimutkaisia tehtäviä, kuten ennustaa asiakkaan tarpeita tai auttaa monivaiheisten ongelmien ratkaisussa.
Automaatio puolestaan sujuvoittaa sekä ohjelmistokehittäjien työtä että loppukäyttäjien arkea, esimerkiksi tarjoamalla älykkäitä päivityksiä ja analysoimalla käyttötottumuksia jatkuvasti. Kaiken tämän taustalla pilvipalvelut ja nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat saumattoman yhteyden tekoälyn ja loppukäyttäjän välillä.
Kun ohjelmistot kehittyvät yhä itsenäisemmiksi ja älykkäämmiksi, jäämme jännityksellä odottamaan, mihin suuntaan seuraavat innovaatiot ohjelmistokehityksen kentällä meitä vievät.